Askaisissa sijaitsevan Louhisaaren kartanon puistoalueella voi kesästä 2016 alkaen tutustua 1700-luvun hyöty- ja koristekasveihin. Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitellussa puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet: kaikkien kasvien tulee olla hyötykasveja, mutta puutarhan tulee myös olla symmetrinen, hyvin järjestetty ja esteettinen. Puutarhan kasvit ovat peräisin kaarinalaisesta Pukkilan kartanosta.
Puutarhahankkeella on kaksi tärkeää tavoitetta: luoda autenttinen kalmilainen hyötypuutarha Louhisaaren upeaan kartanomiljööseen ja kaikkien puutarhaharrastajien iloksi ja toisaalta turvata Pukkilan kartanon kalmilaisen puutarhan kasvilajiston säilyminen. Museotoiminta Pukkilassa päättyi pari vuotta sitten, eikä puutarhan kasvien säilymistä siellä voitu enää taata.
Sen mitoitus, rakenteet ja toteutus perustuvat 1700-luvulta peräisin olevaan Pehr Kalmin ohjeistukseen. Pehr Kalm oli aikoinaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies ja Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori. Kalmilaisessa hyötypuutarhassa tärkeää oli symmetria ja säännönmukaisuus sekä se, että kaikki kasvit olivat hyödynnettävissä ravinnoksi tai lääkkeeksi. Toisaalta myös kauneutta arvostettiin: usein etualalle valittiin kauneimmat ja arvokkaimmat kasvit.
Louhisaareen nyt perustettava puutarha sijoittuu lähes samalle paikalle kuin missä kartanon oma hyötypuutarha on aikoinaan sijainnut. Louhisaaressa tiedetään olleen mm. kirsikkapuita jo 1600-luvun alkupuolella. Erityisesti Carl Erik Mannerheimin aikana 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Louhisaaressa oli menestyvä hyötypuutarha, jossa viljeltiin myös eksoottisia kasveja. Louhisaari oli myös tunnettu omenapuistaan.
Hyötypuutarhan suunnittelusta on vastannut Museovirasto ja hankkeen toteutuksesta Senaatti-kiinteistöt. Suunnittelussa asiantuntijana on toiminut museopuutarhuri, FM Aaja Peura. Hän on myös vastannut kasvien siirrosta Louhisaareen yhdessä Luonnonvarakeskus LUKEn ja Maaseutuopisto Livian kanssa.
Kokonaisuuteen kuuluu myös marsalkka Mannerheimin leikkimökki, jota restauroidaan parhaillaan. Se siirretään hyötypuutarhan läheisyyteen kesällä 2016.
Lisätietoja
Louhisaaren puutarhasta:
museopuutarhuri Aaja Peura, [email protected]
Louhisaaren kartanon toiminnasta:
intendentti Jouni Marjamäki, Kansallismuseo, puh. 0295 33 6344, [email protected]
Louhisaaren kartanon nykyinen päärakennus on peräisin 1650-luvulta ja edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria. Louhisaari kuului yli kolmesataa vuotta Fleming-suvulle ja yli sata vuotta Mannerheim-suvulle. Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim syntyi siellä vuonna 1867. Nykyisin Louhisaaren kartano toimii museona, joka on avoinna kesäaikaan 15.5.–31.8.
Louhisaaren kartano, Louhisaarentie 244, Askainen (Masku), puh. 0295 33 6972, [email protected]
www.kansallismuseo.fi
Kansallismuseo on kaikkien suomalaisten identiteetin pohjapiirros. Historian huoneita ja aarteita, oivalluksia, havaintoja ja näkökulmia. Ikkuna menneeseen, tähän päivään ja tulevaisuuteen - korvaamaton, lumoava ja yllätyksellinen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu seitsemän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Olavinlinna ja Hämeen linna.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1