Opetushallitus kutsuu median edustajat julkistamistilaisuuteen, jossa esitellään kahden uuden kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän kartoituksen tulokset ja käydään aiheeseen liittyvä paneelikeskustelu.
Aika: 13.4.2018 klo 8.15–11.00
Paikka: Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, ilmoittautuminen aulassa
Ohjelma: liitteenä
Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected] viimeistään 12.4. klo 14.
Huom! Viestin lopussa liitteenä olevat materiaalit ovat julkaisuvapaita 13.4. klo 9.00
*****
OPH Mediatiedote
Julkaisuvapaa 13.4.2017 klo 9.00
Sukupuoli, äidinkieli ja koulutustausta vaikuttavat siihen, kuinka avarakatseisia nuoret ovat ja miten he mieltävät kulttuurisen moninaisuuden. Tuoreissa selvityksissä pureudutaan sekä nuorten asenneilmapiiriin että opettajien kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviin osaamistarpeisiin.
Yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien näkemyksiä kulttuurisesta moninaisuudesta ja avarakatseisuudesta kartoitettiin syksyllä 2017 Fountain Parkin toteuttamassa kyselyssä. Kyselyyn vastasi miltei 16 000 nuorta eri puolilta maata.
Tytöt ja pojat, kuten myös suomen- ja ruotsinkieliset, suhtautuivat kulttuurisen moninaisuuteen eri tavalla. Tytöistä 88 prosenttia piti itseään joko erittäin tai jokseenkin avarakatseisina, pojista 64 prosenttia. Pojista 10 prosenttia ei pitänyt itseään lainkaan avarakatseisena, kun tytöistä näin koki vain 2 prosenttia.
Kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen herättää tytöissä selvästi myönteisempiä tunteita: 57 prosenttia näki asian kiinnostavana tai innostavana, kun pojista näin teki 31 prosenttia. Suomenkielistä noin kaksi viidestä piti asiaa kiinnostavana tai innostavana, ruotsinkielisistä näin teki kolme viidestä.
Alle 10 prosenttia nuorista koki kulttuurisen moninaisuuden lisääntymisen pelottavana tai ärsyttävänä; pojista näin koki 17 prosenttia, tytöistä 8 prosenttia. Monet pelkoa tai ärsyyntymistä kokevista perustelivat tuntemuksiaan rikosten lisääntymisellä tai terrorismin uhalla.
Asenteissa ei näytä tapahtuneen suuria muutoksia vuodesta 2013, jolloin tehtiin vastaava selvitys.
Tulosten mukaan nuorten avarakatseisuudessa on eroja koulutussektoreiden välillä. Lukiolaiset kokevat ammattiin opiskelevia useammin kulttuurisen moninaisuuden myönteiseksi asiaksi itselleen ja Suomelle. Vastausten mukaan lukioissa esiintyy rasismia ja syrjintää vähemmän kuin yläkouluissa ja ammattioppilaitoksissa.
Nuoret näkevät kodin ja lähipiirin olevan avainasemassa asenteiden ja ennakkoluulojen syntymisessä. Myös koulun vaikutus avarakatseisuuden lisäämiseen nähtiin laajaksi ja konkreettisissa kehitysehdotuksissa nousivat esiin kulttuurin opettaminen kouluissa, ryhmätyöt, vierailijaluennot, oppilas- ja opiskelijavaihto, opintomatkat sekä eri kulttuureihin liittyvien juhlapäivien viettäminen kouluvuoden aikana.
– Nuoret nostivat kyselyssä esiin konkreettisia toimia avarakatseisuuden lisäämiseksi. Nuo ehdotukset on nyt otettava työpöydälle koulutuksen kaikilla tasoilla, ja pyydettävä niitä myös lisää. Osallisuus ja oman äänen saaminen kuuluviin voi jo itsessään lisätä erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Jokaisen oppilaan tulisi voida saavuttaa tuntijakoasetuksessakin määritellyt tavoitteet, joilla edistetään elämän, ihmisarvon loukkaamattomuuden, ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamista, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
Kaikkien opettajien tulisi perehtyä opinnoissaan kulttuurisen moninaisuuden, kansainvälisyyden, ihmisoikeuksien, rauhan, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen kysymyksiin. Tämä ja monta muuta suositusta nousee esiin kartoituksessa, joka pureutuu kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän osaamisen kehittämiseen perusopetuksen näkökulmasta.
Opetushallitus teetti kartoituksen opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Oulun yliopistolla keväällä 2017. Kartoituksessa tarkastellaan kulttuurisen moninaisuuden tutkimusta Suomessa, kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää koulutusta opettajien peruskoulutuksessa sekä kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän osaamisen tukea.
Kartoituksesta nousseiden kehitysehdotusten pohjalta tullaan vahvistamaan kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää osaamista kouluissa.
Kartoituksen mukaan opettajankoulutusta antavissa yksikössä ajatellaan, että kulttuurisen moninaisuuden opetuksessa on haasteita ja että erilaisia näkökulmia ei käsitellä riittävästi. Selvityksen perusteella olisi varmistettava, että kulttuurinen moninaisuus ja siihen liittyvä osaaminen näkyvät selvästi opettajien peruskoulutuksen opetussuunnitelmissa, strategioissa ja opettajankoulutuksen tavoitteissa. Opettajaksi opiskelevien on jo peruskoulutuksessaan saatava kokemusta monikulttuurisuuskasvatuksen oppimateriaaleista, niiden käytöstä ja arvioinnista. Opetuksessa käytettäviä materiaaleja ja menetelmiä on myös kehitettävä pitkäjänteisemmin.
Kartoituksessa todetaan myös, että opettajien täydennyskoulutus tulee järjestää systemaattisemmin ja suunnitelmallisemmin, jotta sen toteutukseen saadaan kattavuutta ja kulttuurien moninaisuus voi nousta koulutuksen teemoiksi. Vastuita ja yhteistyötä on selkiytettävä.
Lisätiedot:
Opetushallitus
Opetusneuvos Leena Nissilä, puh. 029 533 1155, [email protected]
Opetusneuvos Katri Kuukka, puh. 029 533 1445, [email protected]
Erityisasiantuntija Maria Edel, puh. 029 533 1621, [email protected]
Mediatilaisuus: Stella Lausamo, puh. 029 533 1707, [email protected]
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ylitarkastaja Anna Mikander, puh. 0295 3 30213, [email protected]
Projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen, puh. 0295 3 30134, [email protected]
Nuorten suhtautuminen kulttuuriseen moninaisuuteen: Varatoimitusjohtaja Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park, puh. 040 833 3534, [email protected]
Kartoitus opettajien osaamistarpeista: Yliopistonlehtori Katri Jokikokko, Oulun yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta [email protected]
*****
Utbildningsstyrelsen bjuder in medias representanter till ett publiceringstillfälle där två färska utredningar kring kulturell mångfald presenteras. I programmet ingår också en paneldiskussion om temat.
Tid: 13.4.2018 kl. 8.15-11.00
Plats: Utbildningsstyrelsen, Hagnäskajen 6, Anmälan i aulan
Program: i bilagan
Anmälan till adressen [email protected] senast den 12 april kl. 14.
Obs! Det bifogade materialet är fritt för publicering 13.4 kl. 9.00. Faktaa Express-publikationen om ungas attityder publiceras digitalt på svenska 13.4 och finns att läsa vid publicerinstillfället.
*****
UBS Mediameddelande
Fritt för publicering 13.4.2018 kl. 9.00
Kön, modersmål och utbildningsbakgrund påverkar hur toleranta unga är och hur de upplever kulturell mångfald. I två färska utredningar presenteras rådande attityder bland unga samt lärarnas kompetensbehov i fråga om kulturell mångfald.
Attityderna till kulturell mångfald och tolerans kartlades hos elever i åk 7–9, gymnasiestuderande och yrkesstuderande under hösten 2017. Förfrågan gjordes av Fountain Park och över 16 000 unga från olika delar av landet svarade.
Flickor och pojkar, liksom även finsk- och svenskspråkiga förhåller sig olika till kulturell mångfald. Av flickorna anser sig 88 procent vara mycket eller något toleranta, av pojkarna 64 procent. Av pojkarna ansåg 10 procent att de inte alls är toleranta. Motsvarande andel bland flickorna var endast 2 procent.
Flickor upplever ökad kulturell mångfald betydligt positivare än pojkar: 57 procent av flickorna såg det som intressant eller inspirerande, medan endast 31 procent av pojkarna tyckte lika. Av de finskspråkiga tyckte två av fem att fenomenet är intressant eller inspirerande, medan tre av fem svenskspråkiga svarade på samma sätt.
Mindre än 10 procent av de unga upplevde ökad kulturell mångfald som skrämmande eller irriterande; av pojkarna 17 procent och av flickorna 8 procent. Upplevelserna av rädsla eller irritation motiverades ofta med ökad kriminalitet och rädsla för terrorism.
Det verkar inte ha skett några stora förändringar i attityderna sedan år 2013 då en motsvarande utredning gjordes.
Enligt resultaten finns det skillnader i de ungas attityder mellan olika utbildningssektorer. Gymnasiestuderande upplever oftare än yrkesstuderande att kulturell mångfald är positivt för dem själva och för Finland. Enligt svaren förekommer rasism och diskriminering mer sällan i gymnasier än i yrkesläroanstalter och i grundskolans årskurser 7–9.
Unga ser att hemmet och närkretsen har en nyckelroll i hur attityder och fördomar formas. Också skolans inverkan på ökad tolerans sågs som betydande och i de konkreta utvecklingsförslagen lyfte ungdomarna fram kulturundervisning, grupparbeten, gästföreläsningar, elev- och studerandeutbyte, studieresor och firandet av olika kulturers högtider under skolåret.
– De unga lyfte fram konkreta förslag på hur man kan främja tolerans. De här förslagen måste tas upp i arbetet med alla utbildningsstadier och vi behöver också be om mer. Delaktighet och att allas röster blir hörda kan redan i sig främja acceptansen och respekten för olikhet. Också enligt timfördelningen ska respekten för andra människor, deras liv, människovärdets okränkbarhet och mänskliga rättigheter främjas. Dessa är mål som varje elev borde uppnå, säger Utbildnigsstyrelsens generaldirektör Olli-Pekka Heinonen.
Alla lärare borde i sina studier fördjupa sig i frågor om kulturell mångfald, internationalism, mänskliga rättigheter, fred, jämställdhet, likvärdighet och hållbar utveckling. Det här är ett av många förslag som lyfts fram i kartläggningen av kompetensutvecklingen inom området kulturell mångfald ur den grundläggande utbildningens synvinkel.
Utbildningsstyrelsen lät göra kartläggningen på uppdrag av undervisnings- och kulturministeriet. Uleåborgs universitet genomförde kartläggningen under våren 2017. I kartläggningen behandlas forskning kring kulturell mångfald i Finland, utbildning om kulturell mångfald inom grundutbildningen av lärare och stöd för kunskaper kring kulturell mångfald.
Utgående från de förslag som lyfts fram i kartläggningen kommer man att rikta åtgärder till att stärka kunnandet i kulturell mångfald i skolorna.
I enheterna som erbjuder lärarutbildning upplever man enligt kartläggningen att det finns utmaningar i hur kulturell mångfald behandlas i lärarutbildningen och att olika synvinklar inte behandlas tillräckligt. Enligt kartläggningen är det skäl att försäkra att kulturell mångfald och kompetenser som anknyter till det tas upp tydligt i lärarutbildningens läroplan, strategier och målsättningar. De som studerar till lärare behöver redan i grundutbildningen få erfarenhet av läromedel som behandlar kulturell mångfald, hur de används och bedöms. De material och metoder som används i undervisningen behöver också utvecklas mer långsiktigt.
I kartläggningen konstateras också att lärarnas fortbildning bör ordnas mer systematiskt och planenligt, så att den får spridning och så att kulturell mångfald kan lyftas upp som tema i fortbildningen. Ansvar och samarbete behöver förtydligas.
Mer information:
Utbildningsstyrelsen
Undervisningsrådet Leena Nissilä, tfn 029 533 1155, [email protected]
Undervisningsrådet Katri Kuukka, tfn 029 533 1445, [email protected]
Specialsakkunnig Erityisasiantuntija Maria Edel, tfn 029 533 1621, [email protected]
Mediakontakt: Stella Lausamo, tfn 029 533 1707, [email protected]
Undervisnings- och kulturministeriet
Överinspektör Anna Mikander, tfn 029 533 0213, [email protected]
Projektchef Sanna Vahtivuori-Hänninen, tfn 029 533 0134, [email protected]
Ungas attityder till kulturell mångfald, vice VD Tuomo Lähdeniemi, Fountain park, tfn 040 833 3534, [email protected]
Kartläggning av kompetensutvecklingen: Universitetslektor Katri Jokikokko, Uleåborgs universitet [email protected]
FaktaaExpress_Mitä nuoret ajattelevat kulttuurisesta moninaisuudesta.pdf
Koko: 2,92 MB Tyyppi: pdfFaktaaExpress_Mitä nuoret ajattelevat kulttuurisesta moninaisuudesta.pdf
Koko: 2,92 MB Tyyppi: pdfKulttuuriseen_moninaisuuteen_liittyva_osaaminen_perusopetuksessa.pdf
Koko: 1,48 MB Tyyppi: pdfKulttuuriseen_moninaisuuteen_liittyva_osaaminen_perusopetuksessa.pdf
Koko: 1,48 MB Tyyppi: pdf*******
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.
Utbildningsstyrelsen är ett ämbetsverk som verkar inom undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde och ansvarar för att utveckla utbildningen, småbarnspedagogiken och det livslånga lärandet samt för att främja internationalisering.
Opetushallituksen mediapalvelu palvelee arkisin klo 9–16.
Utbildningsstyrelsens mediatjänst betjänar vardagar kl. 9–16.
puh./tfn 0295 331 703
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1